Takan muuraus vaihe vaiheelta

Olin antanut asiakkaalle suurinpiirteinmitat heidän valitsemansa luukun mukaisesti. Aloituspäivänä mitoitin takan tarkemmin ja valoin luukunylitysosan, jonka tarkoitus on jakaa paino mahdollisimman paljon osille, joiden varassa se on.

Muurasin takan alakanaviston ja asensin siihen korvausilmapellin, jonka tulokohta oli täysin sattumalta optimaalinen.

Seuraavana päivänä tarvitsin kaveria, kun nostimme ylitysvalun paikalleen. Pieni mittavirhe tuli onneksi helposti korjattua ja ehdin muurata tulipesän ja kanaviston oikeaan korkoon sovittuun aikaan.

Valun mitat olivat onnistuneet ja oli mielekästä jatkaa, kun tiilijako passasi siihen ilman turhia leikkuita.

Seuraavana aamuna valoin kuoren ylitysvalun kuivamaan ja muurasin kuoren luukun ylityskorkeuteen. Nämä kaksi seuraavaa videota on ylityksen tekoon liittyviä, jossa niinikään piti huomioida lyhyt kantomatka ylitykseen nähden. Valuilla sain jaettua painopistettä takakulmaa kohti.

Urakan pölyisin ja myös työläin vaihe oli leikata tiilet sopiviksi ylitypalkiston matkalle. Käytin jämäkkää ohutmuurauslaastia ja laatoitin ylityspalkin osuuden, sekä saumasin ulkokuoren sitä mukaa.

Lopuksi täytin palkin päällisen muurauslaastilla ja annoin sen kuivua.

Takan tiilijako ei ollut optimaalinen johtuen vaatimuksista joita mittojen suhteen oli. Mielelläni olisin tehnyt takasta yhden modulin syvemmän, joka olisi tarkoittanut sitä, että vaikka takan syvyys kasvaa, niin se on mielekkäämpi tehdä, kun jako passaa paremmin.

Lopettelin urakan kuudentena päivänä, jolloin valoin päällisen ja viimeistelin penkin, sekä asensin luukut.

Seitsemäntenä päivänä lepäsin. Olin tullessani tiennyt, että varattu aika on hieman lyhyt tällaiseen projektiin. En enää ole fyysisesti samassa kunnossa kuin kolmikymppisenä, mutta mutta ehkä kokemus paikkasi tätä. Asiakas vaikutti tyytyväiseltä ja omaankin silmään siitä tuli kyllä tyylikäs takka.

Mitenkä sitten filosofia liittyy tulisijoihin?

Olen verrannut oppimaani tulisijamallia ihmiseen. Siinä on sydän (ydin), sisäkuori ja ulkokuori, sekä kanavisto.

Ytimessä palaa elävä tuli, kuten vertauskuvallisesti voi ajatella ihmisessä palavan. Elämän liekki.

Sisäkuoren tehtävä on olla osana kanavistoa, joka johtaa savukaasut kartanolle, ja on samalla ikäänkuin tulisijan runko. Ihmisessä tämä voisi kuvata luustoa ja sisäelimiä.

Ulkokuori on kuin ihmisen ulosnäkyvä osa, eli iho, karvoitus ja vaatteet. Tulisijassa tärkeä osa esimerkiksi lämmön varaamiseen ja myös tasaamiseen, jotta pintalämpötilat eivät kohoa vaarallisen suuriksi, aivan kuten ihmisen iho, vaatetus ja karvoitus ajavat tätä samaa asiaa yhdessä sydämen toiminnan, verenkierron ja aineenvaihdunnan kanssa.

Lisäksi mittasuhteilla on väliä takan toimivuuteen, samoin kuin niillä on merkitystä ihmisen toimivuuteen. Kun mittasuhteet ja kanavien koot on suhteessa palavaan tuleen oikein, ja tulelle on riittävä korvausilma, niin tulisijan yläkanavistoa ei käytännössä tarvitse nuohota. Tämä edellyttää myös tulisijan polttettavan puun olevan riittävän kuivaa ja sitä, että tulisijaa lämmitetään kuumaksi asti riittävällä vedolla. Mutta kun näin tehdään, niin ihmisellä ja tulisijalla on parempi mahdollisuus voida hyvin ja olla pitkäikäisiä.

Lisäksi takan teko on asiakastyötä, jossa kohtaa ihmisiä. Näistä työsuhteista on monesti kehkeytynyt muutakin, kuten pitkäaikaisia ystävyyksiä ja filosofisia keskusteluita elämän menosta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *